Hoosianna on Jouluradion kappaleista se, jonka ensisävelten kajahtamista odotetaan jännityksellä vuosi toisensa jälkeen. Kappalekimaraan on mahtunut niin herkän harras Katri-Helenan tulkitsema versio kuin Tuure Kilpeläisen luotsaama riehakas ja riemullinen sambakin. Vuoden 2023 Hoosianna-projektin lopputuloksena on kaksi eri versiota ja siihen on syynsä.

– Olen käynyt monen monta keskustelua siitä, että kun se tehdään uudestaan, minkä pitää olla vanhaa. On pohdittu, kuinka paljon Hoosiannaan voi koskea, että sitä vielä saa kutsua Hoosiannaksi. Tämän takia meillä on nyt kaksi versiota, joista toinen on puhtaasti keinoälyn versio ja toinen on aidosti tuotettu Hoosianna, keinoälyn työkaveri ja Hosanna-videon tuottanut Patrick Ihalainen kertoo.

Ihalainen on toiminut tekoälyn kuratoitajana Hosanna-videossa. Toisessa Hoosiannan versiossa on Rony Vartio, artistinimeltään DJ Rony Rex, käyttänyt tekoälyä työkaluna ja antanut askelmerkit sen suhteen, mitä ja minkälaista musiikkia tehdään.

Tahtotila ja lähtökohta uusissa Hoosiannoissa on ollut, että jo olemassa olevia versioita ei kopioida. Niinpä lopputulos on jotain vallan muuta kuin se tuttu kappale.

Valmista Hosannaa on edeltänyt liki 70 tekoälyllä tehdyn version kuratointi johonkin pisteeseen saakka. Jotkin niistä on hylätty ensi kuulemalta, joidenkin työstöä jatkettu.

– Voi tulla ajatus, ettei valmiin kappaleen eteen ole nähty juurikaan vaivaa, mutta todellisuudessa jo noiden 70 eri version koostaminen ja kuuntelu on vienyt todella paljon aikaa. Niitä tehdessä ei ole voinut vain painaa jotakin nappulaa uudestaan ja uudestaan ja toivoa eri lopputulosta. Tekoälylle on pitänyt paitsi opettaa uudet asiat, jotka halutaan kappaleeseen, myös kertoa aina uudestaan myöskin ne vanhat asiat, koska se unohtaa ne aina uuden version kohdalla.

– Tekoäly tunnistaa tyylisuuntauksia jo melko hyvin, mutta Hosannassa on erityisiä elementtejä, joita halusimme mukaan, esimerkiksi naissolisti ja tietty arvokkuus, ja nämä täytyi opettaa tekoälylle. Hetkellisen mietinnän jälkeen se keksi kokonaisen kappaleen, johon sen jälkeen on mahdollisimman vähän koskettu, Ihalainen kertoo.

Kappaleeseen haettiin alun perin matalampaa tempoa, mutta tekoälyn tarjoama lopputulos on tyylilajiltaan liki drum and bass’ia.

– Mielestäni siitä tuli aika kiva. Vaikka olen nyt kuunnellut kappaleen monta kertaa, olen viihtynyt sen parissa hyvin. Siinä tapahtuu paljon asioita. Kappale on aika nopea ja siinä on mielenkiintoisia sointukulkuja, joten se on varmaan melko tuskallista soittaa, Ihalainen kuvailee.

Hoosiannan tuotantotiimi

Tekoäly tarvitsee tarkastajansa

Rony Rexin versioiman Hoosiannan video on tehty workshopissa, johon Ihalaisen luotsattaviksi tulivat Sibelius-lukion oppilaat Matias Mäkitalo ja Eemil Laitinen. Kun videon musiikkia lähdettiin tekemään, tekoälylle soitettiin inspiraatioksi esimerkkejä toivotun tyylisistä kappaleista.

Lukiolainen Matias Mäkitalo ei ennen tätä projektia ollut juurikaan käyttänyt tekoälyä, mutta Eemil Laitiselle se oli entuudestaan tuttu työväline. Aivan yllätyksittä ei videoon tulevien kuvien tekeminen kuitenkaan sujunut.

– Yritin luoda kuvan, jossa nuoret laulavat kirkossa albat päällä. Tekoäly tarjosi erään tunnetun automerkin talvimainosta, naurahtaa Laitinen.

Nuorten miesten huomio on, että vaikka tekoäly osaa paljon, ei sen kannata antaa tehdä kaikkea itse. Ihmisen täytyy edelleen – tai vielä – toimia tuotosten oikolukijana tai tarkistajana.

– Välillä olen ihaillut, miten tekoäly on pystynyt tekemään jonkin jutun, toisinaan on saanut hyvät naurut, koska lopputulos on saattanut olla jotakin aivan hulvatonta, Mäkitalo kertoo.

Kun tekoälyltä itseltään tiedusteltiin sen ominaisuuksia työkaverina, se kertoi hyvin kohteliaaseen sävyyn olevansa aina saatavilla, valmis auttamaan ja vieläpä varsin luotettava. Ihalainen ei tätä lähde kumoamaan, joskin harmittelee sen välillä unohtavan jutun juonen.

– Saatan olettaa tekoälyn muistavan, mitä olen sille edellisellä kerralla sanonut, mutta yhtäkkiä sillä ei olekaan enää käsitystä koko homman punaisesta langasta. Toinen iso haaste on, että jossain vaiheessa materiaalia kertyy enemmän kuin tekoälyltä löytyy tilaa sen käsittelyyn. Silloin etenkin tekstiin perustuvissa asioissa aletaan junnata paikoillaan, Ihalainen kuvailee.

Ihastusta, kauhistusta tai jotain siltä väliltä

Tekoälyillä täysin puhtaasti tuotettua musiikkia ja remixejä kappaleista on Patrick Ihalaisen mukaan tehty viimeisten vuosien aikana pilvin pimein. Kirkon piirissä Hoosianna-projektia vastaavaa ei kuitenkaan ole aiemmin kokeiltu.

Kun keinoälyltä kysyttiin, millaisen vastaanoton se arvelee uusien Hoosiannojen saavan, se ennusteli yleisöstä riippuen kappaleiden herättävän vaihtelevia reaktioita.

– Jotkut saattavat arvostaa uuden teknologian tuomaa tuoreutta ja innovaatiota uskonnollisiin perinteisiin. Toiset voivat olla skeptisiä tai haluavat pitäytyä perinteisissä menetelmissä, tekoäly vastasi.

Samoilla linjoilla ovat Eemil Laitinen ja Matias Mäkitalo.

– Tuntemani seurakunta on varsin liberaali, joten tämä voi olla siellä ihan pieni asia. Toisaalta kirkon piirissä voi olla heitäkin, joiden mielestä tämä ei ole ollenkaan hyvä juttu, Mäkitalo pohtii.

Patrick Ihalainen miettii, että videot nähdessään tai sen musiikkia kuunnellessaan moni ihminen ei välttämättä edes huomaa niistä tekoälyn kädenjälkeä. Toiset taas tulevat huokailemaan, miten kaiken olisi voinut tehdä paljon paremmin. Ja voi olla, että Hosannan kuulijat jäävät miettimään tutun melodian puuttumista.

– Pitää paikkansa, että jos Hosannan musiikin soittaa aivan kylmiltään ilman mitään kontekstia, ei siitä tunnista perinteistä Hoosiannaa. Toivon kuitenkin, että ihmiset näkevät tavallaan sen läpi ja alkavat käydä keskustelua siitä, mitä tämä kaikki keinoälyn käyttö tarkoittaa, Ihalainen sanoo.

Patrick Ihalainen kontin edessä

Tekoälystä jää jälki kirkon historiaan

Ihalainen luonnehtii Hoosianna-projektia erittäin mielenkiintoiseksi ja vertaa sitä Pandoran lippaaseen.

– Koska tilaajana ja lopulta maksajan roolissa ovat kirkko ja seurakunnat, aloitin perehtymällä Hoosiannaan ja sen merkitykseen. Kun sitten aloimme miettiä varsinaisia musiikkiasioita, olivat käytettävät työkalut ehtineet muuttua siinä matkan varrella ainakin kaksi kertaa. Uusia palveluita ja teknologiaa oli tullut jo niin paljon, että vanhat suunnitelmat tuntuivat siinä vaiheessa jo pöhköiltä.

Ihalainen pitää kirkkoa Hoosianna-projektin myötä edelläkävijänä.

– Kirkko on aina dokumentoinut tietyn ajan tapahtumia. Nyt oli todella osuva aika tehdä tämä projekti ja jättää tästä kirkon historiaan merkintä, Ihalainen sanoo.

Hän ei niinkään viittaa projektin taiteelliseen arvoon, vaan siihen, että sen myötä toivottavasti nostetaan esiin laajempi keskustelu tekoälyn käytön vaikutuksista.

– Projektilla on siis huomattavasti syvällisempi merkitys kuin voisi kuvitella. Pitäisi ryhtyä puhumaan ihmiskunnan olemassaolosta ja tekemiemme töiden kohtalosta tulevaisuudessa, Ihalainen toteaa.

Tekoälystä ei ole pelastajaksi

Tekoäly määrittelee Hoosiannan ylistyslauluksi tai -huudoksi ja usein ilon ja kiitoksen ilmaukseksi. Hoosianna viittaa myös pelastamiseen tai auttamiseen. Sen merkitystä ovat miettineet niin Patrick Ihalainen kuin Eemil Laitinen ja Matias Mäkitalokin.

– Tuo Hoosiannan merkitys ”pelasta minut” on todella aiheeseen sopiva keinoälyn kohdalla. Ei sen takia, että se pelastaisi minut tai ketään, vaan siitä näkökulmasta, että se voi olla arjen apu, Ihalainen toteaa.

Laitinen luonnehtii omaa suhtaumistaan Hoosiannaan neutraaliksi. Mäkitalolle Hoosiannasta tulee mieleen tuttu virsi, kirkko ja joulu, vaikka hän ei pidäkään itseään erityisen uskonnollisena

Entäpä sitten se huolenaihe ja joidenkin mielestä uhkakuva, jossa tekoäly saavuttaa tietoisuuden? Hoosianna-tiimin workshop-nuoret eivät ole toistaiseksi hirveän huolissaan, mutta ovat vankasti yhtä mieltä siitä, että keinoäly tarvitsee rajat ja sen, joka kertoo, mitä tehdään.

– Ei tämä kyllä vielä maailmaa valloita, naurahtaa Matias Mäkitalo.

Eli toistaiseksi tekoäly on siis aivan kuin vanhassa suomalaisessa sananlaskussa todetaan – huono isäntä, mutta renkinä varsin näppärä. Ainakin ihan kelpo apuri se oli Jouluradion Hoosiannan ja Hosannan teossa Herran vuonna 2023.

Hosanna soi adventtisunnuntaina 3.12. klo 00:00 pääkanavalla. Rony Rexin sovittama Hoosianna soi 3.12. tasatunnein PopJoulussa ja Lasten jouluradiossa. Molemmista kappaleista on tulossa musiikkivideot, joihin on kerätty aiheita isoskoulutettavilta.

Rony Rex pinkissä taustassa

Hoosianna löytyy DJ Rony Rexin elämän soundtrackilta

DJ ja artisti Rony Rex teki 90-luvun eurodancesta inspiroituneen version Hoosianna-virrestä – tarkoitus testata kappale tanssilattioilla.

Rony Rex tarttui Jouluradion Hoosianna-projektiin keskellä tiivistahtista Rony Rex -projektinsa 10-vuotisjuhlavuotta. Hoosiannaan koskeminen pelotti häntä aluksi. Hän mietti, mitä sen kanssa voi ylipäätään tehdä.

– Hoosianna on ääni, joka löytyy koko oman elämäni soundtrackilta. Ja varmasti se on monen muunkin länsimaisen ihmisen vuosien varrella päähän muokkautuneessa musiikkiverkossa. Toisaalta oli kuumottavaa, mutta myös virkistävää päästä leikkimään tällaisen äänen kanssa, DJ ja artisti Rony Rex alias Rony Vartio kertoo.

Hoosiannan teossa Vartio käytti työkalunaan tekoälyä. Hän kuvailee konetta osana tekoprosessia ikään kuin kaveriksi studiossa, joka ehdottaa eri vaihtoehtoja silloin kun ihminen miettii, miten edetä.

– Kyllä ihminen ajaa sitä prosessia, mutta kone on tukemassa. Mutta niin hurjaa vauhtia ne kehittyvät, että nyt voit esimerkiksi jo luoda lauluäänet tai jonkin soittimen ääntä, joka kuulostaa hyvällä prosessoinnilla ja osaamisella tehdyltä ja aivan aidolta.

Vartio myöntää, että kaikessa upeudessaan kehityksen eteneminen ja sen vauhti myös pelottavat.

– Aina ei välttämättä tiedä, mikä on totta ja mikä ei. Kyllä sitä miettii, mihin tämä maailma on menossa – ja miten kaikki tulee muuttumaan. Muutos on kuitenkin väistämätön, se on jo täällä, eikä koske ainoastaan musiikkimaailmaa, vaan kaikkia yhteiskuntia. Mutta jos jättää pelot pois, niin luovalla puolella mahdollisuudet ovat rajattomat.

Vartio kokee, että Hoosiannan tapaisten suurten kappaleiden ytimessä ei ole vakavuus, vaan ennemminkin elämän voima.

– Halusin pitää hauskaa tämän kanssa ja katsoa, miltä tuntuu taivuttaa kappale muotoon, jossa sitä voi tanssia ja jossa se ei ota itseään liian vakavasti. Ja DJ:nä koen, että se elämän voima kanavoituu niissä hetkissä, kun ihmiset tanssillaan pääsevät sellaiseen tilaan, että he eivät enää mieti, mitä ovat tekemässä, vaan he vain tekevät, hän kuvailee.

Valmis Hoosianna on inspiroitunut 1990-luvun lopun eurodance-tunnelmasta, todellisesta tykityksestä, joka on ollut viime aikoina vahva trendi tanssimaailmassa. Vartio tai tässä yhteydessä oikeammin Rony Rex ei ole vielä päässyt testaamaan, miten Hoosianna-versio toimii tanssilattialla, mutta sen hän haluaa ehdottomasti testata tulevilla keikoillaan.

Uuden Hoosiannan Vartio uskoo herättävän hyvinkin eriäviä mielipiteitä. Hän pitää sitä myönteisenä asiana.

– Tällaisiin ihmismielessä hyvin vahvoihin asioihin, kuten esimerkiksi uskontopohjaisiin lauluihin, on jokaisella mielipide. Varmasti osa tykkää ja on sitä mieltä, että hauskaa kun tämmöistäkin uskalletaan tehdä. Toisaalta varmasti on heitäkin, jotka kokevat, ettei tämänkaltaisia lauluja saisi muokata. Kumpiakin reaktioita odotan tulevaksi.

Koska Vartio on artisti, jonka yhtenä työnä on soittaa ihmisille tanssimusiikkia, hän odottaa myös sen näkemistä, minkä näköistä liikettä kappale mahdollisesti saa aikaan ihmisissä.

– Jos tämä kappale jostain pääsee kuuluviin, niin on hienoa nähdä, miten ihmiset käyttävät sitä. Tuleeko jotain Tiktok-videoita, joissa tanssitaan tai tehdään jotain hauskaa, vai jotain ihan muuta sisältöä? On hauska nähdä, miltä se näyttää ja mitä sen ympärillä tapahtuu, sillä täynnä energiaahan tämä versio on.

Vartio määrittelee oman suhteensa kristinuskoon ja uskontoihin avoimeksi.

– En lue itseäni mihinkään tiettyyn ryhmään kuuluvaksi, vaan pyrin ymmärtämään ja näkemään sen sävyjen laajuuden, mitä eri uskonnoilla on tarjottavana.

Vaikka Vartio ei kuulu mihinkään seurakuntaan, niin yksi perinne on ja pysyy: joulukirkko.

– Olen käynyt ja käynkin vuosittain perinteisessä joulukirkossa. Se on perheen kautta tullut tapa. Kun istuu siellä parvella ja kuuntelee upeissa kirkkoholveissa soivaa Hoosiannaa tai muita historian värittämiä isoja hymnejä, niin kyllä se aina värisyttää. Siinä on jotain semmoista suurta, mihin on pienenä ihmisenä helppo tarttua – jotain paljon suurempaa kuin normaalista populaarimusiikista löytyy, Vartio toteaa.

Hosanna soi adventtisunnuntaina 3.12. klo 00:00 pääkanavalla. Rony Rexin sovittama Hoosianna soi 3.12. tasatunnein PopJoulussa ja Lasten jouluradiossa. Molemmista kappaleista on tulossa musiikkivideot, joihin on kerätty aiheita isoskoulutettavilta.

Tekstit: Outi Isotalus
Kuvat: Antti Rintala ja Fullsteam Records

Jouluradio on vuodesta 2012 alkaen julkaissut vuosittain erilaisia Hoosianna-sovituksia. Tutustu aiempien kausien Hoosiannoihin.

Uutiset