Tuomaristo: Uusissa joululauluissa korostuu rauha, suru ja lohdun tarve – klassikon tunnusmerkki on yhä sama

2.12.2025

|

artikkeli

Jaa someen

Jouluradion ja Aito Iskelmän Suuressa joululaulukilpailussa etsitään tänä vuonna tulevaisuuden klassikoita. Musiikin ja median ammattilaisista koostunut tuomaristo on valinnut finaaliin seitsemän kappaletta, joita voi äänestää netissä 1.–7.12. Voittaja julkistetaan 10. joulukuuta.

Finalistit ovat Vilma Talvitie & ALDA kappaleella Maa musta valkenee, Henna Nieminen kappaleella Näin jouluun laskeudun, Isa & Aleksi kappaleella Ensimmäinen joulu (Ilman sinua), Juha Back kappaleella Hiutaleita, Mari Rantasila kappaleella Joulurauhaa jokaiselle, Arja Koriseva kappaleella Anna joulun jäädä sydämeen ja Pilven Piirtäjät kappaleella Urkurin Joulu.

Yksi tuomariston tämän vuoden havainnoista on, että uusi joulumusiikki heijastaa voimakkaammin maailmantilannetta kuin ehkä koskaan ennen.

– Rauha ja suru nousivat monissa biiseissä. Ei ihme, kun katsoo tätä aikaa. Tuntuu, että monin tavoin yritetään sanottaa päällä olevaa aikaa ja kurotetaan lohtua kohti. Onneksi on laulut, sanoo lauluntekijä ja artisti Annika Pudas.

Vaikka kaikki biisit eivät mahtuneet finaaliin saakka, monissa kappaleissa olevat yllättävät paikat, kuten saunat, saaristot ja joulukaupat, tekivät vaikutuksen tuomaristoon.

Nelonen Median radioiden musiikkipäällikkö Matti Välisalo kiinnitti huomiota kappaleiden yleissävyyn:

– Hämmästyin, miten synkkiä monet biisit olivat. Olisin toivonut joukkoon enemmän duuria, iloa ja huumoria. Synkkään aikaan tarvitaan valoa.

Perinteiset teemat pitävät pintansa

Kaiku Entertainmentin johtaja Marja Kokko havaitsi, että useimmat kilpailukappaleet pysyivät perinteisissä jouluteemoissa.

– Yllätyksiä oli vähemmän kuin odotin. Mutta joulun herkistävä ja yhdistävä puoli nousi esiin lähes kaikissa biiseissä.

– Fiilis oli tosi jouluinen. Mukana oli monia genrejä ja erilaisia lähestymistapoja, ja se ilahdutti, toteaa tuomaristossa ollut Helsingin Sanomien kulttuuritoimituksen uutistiimin esihenkilö Mari Koppinen.

Lauluntekijä Janne Rintalan mukaan suurin osa kappaleista oli tasaisia kokonaisuuksia, mutta joukosta nousi esiin joitakin poikkeuksellisen vahvoja teoksia.

– Sieltä erottui aiheeltaan ja esitykseltään muutama selvä helmi.

Uusi joulumusiikki on tummempaa – ja tunteikkaampaa

Jouluradion musiikkipäällikkö ja tuomariston jäsen Joni Hartikainen seuraa vuoden aikana julkaistavaa joulumusiikkia tiiviisti. Hänen mukaansa uudet joululaulut ovat viime vuosina olleet tavallista tunnepitoisempia.

– Uudet joululaulut ovat tyylillisesti monipuolisempia, mutta tunneilmaisultaan syvempiä. Mukana on iloa, mutta myös melankoliaa, kaipausta ja muistoja. Maailmantilanne näkyy kappaleissa selvästi.

Hänen mukaansa perinteiset klassikot pitävät edelleen pintansa, mutta uusia helmiä syntyy joka vuosi.

– Vaikka tarjonta on nyt rikasta, en usko, että tänä vuonna syntyisi jouluhitti, joka syrjäyttäisi Mariah Careyn. Mutta uusia helmiä löytyy niille, jotka haluavat laajentaa joululaululistaansa perinteisten klassikoiden ulkopuolelle.

Miksi joululauluja tehdään, vaikka klassikoita on jo paljon? Annika Pudaksen mukaan syy on yksinkertainen:

– Ajattelen, että laulu voi täyttää tärkeän tehtävänsä klassikkoa pienemmissäkin saappaissa. Jos se tuo tekijälleen ja kuulijalleen vaikkapa ilon tai lohdun, se kannatti tehdä. Joululaulu on tekijälle ihana juttu myös siksi, että se saa parhaimmillaan joka vuosi vähän niin kuin uuden julkaisupäivän, kun se pomppaa kuulijoiden soittolistoille aina uudestaan joulun tullen.

Hänen mielestään joululaulu on genre, jossa on valmiiksi paljon materiaalia esimerkiksi maisema, symbolit ja kieli, mutta todellinen työ alkaa vasta niiden jälkeen.

– Joulu on ystävällinen lähtökohta lauluntekijälle. Sen jälkeen pitää löytää oma kulma: mikä tekee juuri tästä laulusta erityisen?, Pudas sanoo.

Uusia kulmia, tuttuja tunteita – mistä syntyy toimiva joululaulu?

Tuomaristo oli yhtä mieltä siitä, että joululaulun pitää koskettaa.

– Hyvä joululaulu herkistää minut pysähtymään rauhan ja rakkaiden ihmisten äärelle. Tunnekokemus on tärkein, Annika Pudas sanoo.

Kaiku Entertainmentin Marja Kokko painottaa yhteislaulun voimaa.

– Klassikossa täytyy olla tarttuva melodia ja teksti, jonka jokainen pystyy laulamaan mukana.

Helsingin Sanomien Mari Koppinen lisää, että melodian ohella tarvitaan jokin “mauste”.

– On oltava jokin konkreettinen yksityiskohta, johon kuulija voi tarttua. Arkeen tai omaan elämänpiiriin liittyvä asia toimii yleensä hyvin.

Lauluntekijä Janne Rintalan mukaan joululauluklassikko syntyy samoin kuin mikä tahansa hitti:

– Klassikoksi nousevassa joululaulussa täytyy olla jotain tuttua ja tunnistettavaa, joka herättää kuulijassa muistoja lapsuudesta tai nuoruudesta. Melodian on jäätävä helposti päähän, mutta mukana pitää olla myös jotakin uutta. Usein juuri teksti tuo sen tuoreen näkökulman, joka kiinnittää laulun tähän aikaan.

Nelonen Median Matti Välisalo toteaa, että klassikko syntyy ajan kanssa – vähän samalla tavalla kuin jouluruoat ovat jääneet perinteiksi.

– Niitä syödään, vaikka eivät aina olisi edes hyviä. Laulu elää vuodesta toiseen, jos se vain jää soimaan kuulijoiden mieliin.

Viime vuonna Jouluradion ja Aito Iskelmän joululaulukilpailun voitti  VP Kantolan laulama Joulu joka toinen vuosi.

Suuren joululaulukilpailun tuomaristoon kuuluvat lauluntekijä ja muusikko Janne Rintala, laulaja ja lauluntekijä Annika Pudas, Helsingin Sanomien kulttuurin ja uutisryhmän esihenkilö ja toimittaja Mari Koppinen, Kaiku Recordsin johtaja Marja Kokko, Nelonen median musiikkipäällikkö Matti Välisalo, Aito Iskelmän ohjelmapäällikkö Sanna Wänskä ja Jouluradion musiikkipäällikkö Joni Hartikainen. Tuomariston puheenjohtajana toimii Jouluradion vastaava tuottaja Katri Ketola.

Kuuntele finalistikappaleet ja äänestä

Kuvat: iStock, Canva ja Jouluradio