”Ihmisten toiveet ja unelmat tiivistyvät joululauluun” – sanoittaja Lasse Wikman tietää, millainen on joulun mielentila

11.11.2021

|

artikkeli

Jaa someen

Kulkuset, tonttu-ukot ja puurokauhallinen maailmanrauhaa – ovatko tässä joululaulun ainekset? Lauluntekijä ja sanoittaja Lasse Wikmanin arvion mukaa osa jouluklassikkokappaleiden tarinoista ei menisi enää 2020-luvulla läpi.  

– Puurokauha ja maailmanrauha, se olisi liian naiivia, sanoo Wikman. 

Hän viittaa vuonna 1978 levytettyyn Juha Vainion sanoittamaan ja Katri Helenan esittämään kappaleeseen Joulumaa.

– Joulumaa on joka tapauksessa oman aikakautensa mestariteos.

Eri aikakausien musiikissa kuuluu kullekin omat tyypilliset tunnuspiirteensä. Wikmanin pohtiessa vuosikymmenien laulukirjoa, välähtelevät lauseissa tunnetut kappaleet ja niiden riimiparit. Lauluntekijän kahdeksastasadasta sanoitetusta kappaleesta tunnetuimmat lienevät Suvi Teräsniskalle, Jore Marjarannalle ja Yölle kirjoitetut pop-iskelmähitit.  

 – Jossain vaiheessa biisit olivat julistavia. Niissä kerrottiin, että hei, minä tiedän totuuden ja se menee näin. Nykyään havaintojen ja johtopäätösten tekeminen pitää jättää kuulijalle. Lopulta kappaleet ovat oman aikakautensa tuotteita, Lasse Wikman pohtii.

Klassikkokappale on lauluntekijän kuvitelma, joka kestää vuosikymmeniä 

1970-luku oli Suomi-klassikoiden aikaa. Tuolloin Suomeen alettiin tekemään käännöskappaleiden lisäksi musiikkia äidinkielellä. Suomenkielisyys on yhä leimaavaa kotimaiselle musiikkikulttuurille.  

– 2000-luvulla jokaisella artistilla piti olla oma joululevy. Nämä olivat tärkeitä virstanpylväitä. Puolet kappaleista muodostuivat itselle tärkeiksi koetuista suosikkiklassikoista, ja puolet artistin omista joulukappaleista. Tuolloin joululevyjen kansien piti valmistua jo kesällä, sillä joulukuvastot, kuten Anttilan katalogi, painatettiin elokuussa. Siinä me lauluntekijät sitten mietimme keskikesällä aurinkotuolissa, miten pakkanen paukkuu ikkunoissa. 

 Wikman nauraa muistolle ja terävöittää samaten, miten osuvasti tarina kuvastaa lauluntekijän ammattia.  

– Tästä laulujen sanoittamisessa on pohjimmiltaan kyse: asioiden kuvittelemisesta. Lauluntekijä asettaa itsensä tunteeseen, jonka hän pyrkii siirtämään kuulijalle. Jos se tehdään uskottavasti, niin biisit, myös joululaulut, toimivat.  

 Nykyaikaa kuvastaa joulumusiikissakin yksilöllisyys. Tähän liittyvät monet tekijät, kuten albumeiden vaihtuminen singlejulkaisuiksi, musiikin tekemisen entistä helpompi saavutettavuus, sekä erityisesti 2010-luvulla vauhtia saanut naistekijöiden esiinmarssi.  

 – Näkökulmat ovat monipuolistuneet, ja naistekijät ovat tulleet ja menneet todella kovaa ohi. Luulen, että tämä tuo uusia kerroksia, sävyjä ja herkkyyttä myös tekemiseen, hän miettii.

Klassikkoasemaan biisi nousee Wikmanin mukaan silloin, kun se on kestänyt tarpeeksi aikaa. 

– Silloin musiikista tulee osa kulttuuriamme ja kuvastoa, jota kääntelemme sielussamme sivu kerrallaan.  

Perinteikäs joulujuhla muistuttaa jokaista omasta mielenmaisemasta 

Lasse Wikmanin mukaan joulukappale näyttäytyy monille artisteille mahdollisuutena esittää synteesi omasta artistiudesta. Tällöin sanoituksissa kerrotaan, minkälainen tunnelma juuri omaan jouluun sisältyy. 

– Lauluissa avautuu ihmisille erilaisia maisemia. Joulu on kaikessa yltäkylläisyydessä ja iloisuudessa moninainen. Kaikille se ei ole kuitenkaan iloinen asia, ja meille lauluntekijöille haasteena onkin uusien näkökulmien löytäminen. On paljon koteja, jossa jouluun ei liity hyviä muistoja. Jouluisin myös mielenterveysosastot ovat täynnä, sillä tuolloin ihmisen yksinäisyys ja lohduttomuus kärjistyy.  

 Liian synkkien tai kantaaottavien lyriikoiden kirjoittaminen ei kuitenkaan sovi, sillä joulujuhla vahvoine traditioineen on Wikmanin mielestä lopulta mielentila.  

– Ihmisten toiveet ja unelmat tiivistyvät joululauluun. Kuuluuko joululauluun tietynlainen riitasointu, en tiedä, mutta joka tapauksessa joululauluissa avautuu paljon erilaisia maisemia. Lauluihin voi kirjoittaa kontrastia, jotta ymmärtää, että minullahan on kaikki ihan hyvin. 

Perinteisten ”Antaa – kantaa” tyyppisten riimien kohdalla ammattilaiset irvistelevät. Jouluskenessä pätee kuitenkin eri säännöt, ja syy tähän on Wikmanin mielestä selvä. 

– Perinteinen kerronta hyväksytään jouluskenessä, sillä joulu on lopulta kaikkien yhteistä omaisuutta. 

Teksti: Oona Mattila
Kuva: Ilari Isotalo