Hyvää itsenäisyyspäivää! Jouluradio virittäytyy juhlaan kotimaisin sävelin

6.12.2018

|

artikkeli

Jaa someen

Suomalaisten rakkaimmat ja toivotuimmat joululaulut ovat syntyneet suurmiesten ja -naisten kynistä yli sata vuotta sitten. 1900-luvun taitteen kansallisromanttisissa tunnelmissa on kirjoitettu sellaiset teokset kuten Jean Sibeliuksen En etsi valtaa loistoa, Karl Collanin Sylvian joululaulu tai Leevi Madetojan Arkihuolesi kaikki heitä. Laulujen sanoituksissa, tai oikeammin runoissa huokuu itsenäisyys, rakkaus suomen kieleen, kulttuuriin ja luontoon. “Sen vertaista toista en mistään ma saa, on armain ja kallein mull’ ain Suomenmaa!” runoili Topelius isänmaanrakkauttaan jo 1853.

Samaan aikaan kansakoululaitos syntyi Suomeen ja levittäytyi 1900-luvun alussa jokaiseen maalaiskuntaan. Kansakoulujen opettajat toimivat ahkerasti myös musiikkikulttuurin edistäjinä ja merkittävä osa kaikkien tuntemista joululauluista on sävelletty koulujen kuusijuhlia varten. Lauluihin sanoja runoilivat myös opettajina työskennellet itsenäisen Suomen ensimmäiset naisvaikuttajat. Yli tuhat runoa kirjoittaneen Immi Hellenin kynästä on peräisin Joulukirkkoon, ja Helmi Auvinen on runoillut Hiljaa, Hiljaa joulun kellot kajahtaa. Haikean kauniin Tuikkikaa, oi joulun tähtöset on kertoman mukaan sydänsuruissaan kirjoittanut niin ikään kansakoulun opettajana työuransa tehnyt Elsa Koponen.

Kuusijuhlaperinne joululauluineen elää Suomessa edelleen, sillä saman kaavan mukaan juhlitaan joulua peruskouluissa. Vanhat kotimaiset joululaulut ovatkin tulleet meille kaikille tutuiksi juuri koulujen juhlista. Kauniit runot ja sävellykset eivät ole menettäneet hohtoaan sadassa vuodessa, vaan ovat säilyttäneet paikkansa suomalaisten sydämissä.

Jouluradio toivottaa kuulijoilleen hyvää itsenäisyyspäivää!